Moni ei tiedä, että kirjastojen rahoituksesta merkittävä osuus tulee valtionrahoituksesta. Vielä harvempi tietää, että sitä rajaa ei ole ”pakko” laittaa kirjastoihin.
Maanantaina 29.11. käsiteltiin Jyväskylän vuoden 2022 budjettia. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti budjettiriihen esityksen.
Istunnossa ei esitetty leikkauksia vaan palattiin lautakuntien esityksiin. Leikkausesitysten joukossa oli mm. Vesangan ja Lohikosken kirjastojen lakkauttaminen, tavoitteena 88 000 euron säästö. Taustalla oli kirjastolle suunnattu ”sopeutusvaatimus”, suomeksi: leikkaus toimintoihin. Asukkaat nousivat vastarintaan.
Vesagan koulun ahtaus liittynee asiaan. Kirjastossa toimii nyt kaksi koululuokkaa ja säännöllisesti myös varhaiskasvatusryhmä. Alueelle muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä. On siis tarve kouluinvestoinnille – mutta onko siihen varaa? Vuosien 2022-2023 tuloveroastetta ei valtuustoäänestyksessä nostettu vasemmiston maltillisesta esityksestä huolimatta nykyisestä 20 prosentista 20,5 prosenttiin. Todettiin että nostoon ei ole tarvetta. Olimme eri mieltä.
Kirjastot ovat erinomainen esimerkki Jyväskylän vuosien saatossa syvenneestä palveluvajeesta.
Viime valtuustokauden 100 000 euron kirjaston säästövaatimus vei kahden kirjastovirkailijan toimet. Sen vuoksi – vaikka Kortepohja, Keljonkangas ja Vaajakoski saavat vihdoin terveet tilat ja remontin – on Palokan kirjasto kiinni lauantaisin ja Kuokkalan kolme työntekijää hoitavat päiväkoti- ja kouluyhteistyön lisäksi 180 000 lainaa vuodessa. Keljonkankaan lisätyövoima vedetäänmuista kirjastoista.
Kuokkalan koulun yhteydessä oleva kirjasto oli jo auetessaan liian pieni 18 000 asukkaan kaupunginosalle. Esimerkiksi Kypärämäessä ei ole kirjastoa. Aineistot eivät itsestään ryömi hyllyille. Ja niin edelleen. Jyväskylä on myös ainoa suuri kaupunki, jonka pääkirjasto ei ole auki sunnuntaisin – vinkki keskustan kehittäjille.
Kaiken perustoimintansa ohella kirjasto palvelee verkkoyhteyksiä ja tulostuspalveluja tarvitsevia, lapsia turvallisesti koulun jälkeen, kaikkia maksuttomana tilana, harrastajia, yhdistyksiä ja tapahtumien järjestäjiä. Se on kuntatiedotuksen ja informaation keskus. Jos kannamme huolta poikien lukutaidosta, päihteettömien tilojen tarjonnasta, turvallisesta ympäristöstä tai kaupunginosien tasavertaisuudesta, kirjastopalvelu on keskeinen voimavara.
Kirjasto havainnollistaa joidenkin Jyväskylän palveluiden resursointien tilaa. Henkilökuntaa on vähemmän kuin verrokkikaupungeilla hoitamassa kuntalaisten palveluita. Henkilökunnan hyvinvointi huolettaa, sillä tuloverotulopohjasta ei ole pidetty asiallisesti huolta.
Vasemmiston esittämän huolen jälkeen asiaan näyttävät puheenvuoroissaan tarttuvan nyt muutkin. Se on hyvä. Palvelut ovat nimittäin ylivoimainen veto- ja pitovoima sekä kunnan asukkaille että yrityksille ja heidän työntekijöilleen.
Kansanedustajan näkökulmasta tämä on kuntapäättäjien välinen keskustelu. Mutta miksi kirjastojen rahoituksen ei vaadita menevän sinne, minne se kuuluu, ja onko kirjastojen merkitystä sivistyksen tuottajana ja esimerkiksi sen kuuluisan poikien lukutaidon heikkenemisen vastavoimana ymmärretty?
(teksti pohjaa marraskuussa 2021 KSML julkaistuun mielipidekirjoitukseen)
IRMA HIRSJÄRVI, KANSANEDUSTAJA EHDOKAS 