EDIT: tämä kirjoitus on ajankohtainen taas, siksi se on nostona tässä: Jyväskylässä esitetään vuodelle 2024 rajua säästökuuria, joten tulevan syksyn budjettineuvottelusta tulee ilmeisesti erittäin vaikeat. Kaupunginjohtajan esittämän säästökuurin pohjana on, yllätys yllätys, tämä samainen Perlaconin selvitys, joka kertoo että tiiviistä rakenteesta ei ole leikattavaa. Selvitys päivitetään tänä keväänä, odotusarvona on vähintään 35 miljoonan leikkaukset.
Tamperelainen konsulttifirma Perlacon on käynyt ympäri maata monistamassa teesinsä kuntataloudelle. Myös Jyväskylässä. Se jätti kertomatta kolme asiaa. Ensinnäkin sen, että kuntataloudessa kestävyysvaje katetaan ensisijaisesti veroilla. Toiseksi sen, että monessa kunnassa oli kertynyt merkittävä kuntapalveluiden vaje valtionosuuksien laskiessa. Kolmanneksi sen, että kuntien tärkein tehtävä on pitää huolta kuntalaisten hyvinvoinnista palveluillaan.
Näiden huomiointi kannattaa jokaisen tarkistaa omassa kunnassaan. Kuntapalvelut ovat ylivoimaisesti merkittävin kunnan vetovoiman, pysyvyyden ja hyvinvoinnin tekijä. Nyt esimerkiksi Jyväskylässä suunnataan voimakkaisiin kuntasektorin toimintojen supistamisiin, ja se vaikuttaa aina myös kulttuuri- ja järjestötoiminnan leikkausuhkiin.
Miten sitten Jyväskylän kulut katetaan? Kiinteistöveroja harvoin kannattaa enää korottaa, ja yhteisöveron tuotto on melko lailla vakio. Tulovero on se, johon huomio kiinnittyy siis sangen luonnollisesti. Tuloveroja pienentävät effektiivisesti työttömyys ja pienituloisuus niillä paikkakunnilla, joissa on paljon työttömiä ja opiskelijoita.
Sanotaan, että oman kuntasi tuloverotasoa punnitessa kannattaa tarkistaa verrokkikuntien ja naapurikuntien verotus. Sanotaan, että se vaikuttaa voimakkaasti siihen, onko kunta vetovoimainen. Kuitenkin kaikkien tutkimusten mukaan veroprosentti on sangen marginaalinen asia, kun joku miettii muuttamista tai pysymistä kunnassa. Ylivoimaisesti suurin vetovoimatekijä ovat palvelut ja sijainti. Sijaintiin emme voi vaikuttaa, palveluihin voimme. Ne maksetaan työllisyydellä ja veroilla.
Työllisyys on kaikkein tärkein asia kunnissa senkin vuoksi, että korona muuttaa monessa paikassa rajusti elinkeinorakennetta. Nyt kuitenkin Jyväskylässä verotulot olivat nousseet, koronata huolimatta. Koskaan en ole nähnyt talousarviomme heittelehtivän yli 70 miljoonaa puolen vuoden sisällä. Hyvä sinänsä että tulos on positiivinen, mutta talouden suunnittelun kannalta tämä on ollut todella outo vuosi.
Vaihtoehdon tulee kunnissa olla työllisyyden nostaminen yritystoimintaa ja järjestöjä tukemalla sekä niiden maakunnallisellakin yhteistyöllä, tytäryhtiöiden ja liikelaitosten hyvä hoito, sekä järkevä veropolitiikka, jossa tuloverotuksen tulee olla yksi tarvittaessa käytettävä väline. Jyväskylä on sekä verrokkikaupunkeihin että ympäryskuntiin nähden alhaisin veroaste.
Veronkorotuksen paras estäjä on työllisyys. Työllisyyden muutos on ollut raju lähinnä palvelusektorilla. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole lähtenyt laskuun, ja keväällä laukeaa konkurssipaitsio. Kunnan talouden näkökulmasta ”sakkomaksujen” maksaminen on järjettömimpiä toimintoja.
Nopein tie työllisyyden nostamiseen kulkee järjestöjen ja palkkatuen kautta. Tähän ja erityisesti pien- ja yksinyrittäjien tukemiseen tulee Jyväskylän satsata, ja olla samaan aikaan aktiivinen EU:n suhdanneavustuksen hakemisessa, koko maakuntaan.
IRMA HIRSJÄRVI, KANSANEDUSTAJA EHDOKAS 