Olin mukana vuosina 2020-2021 Työttömien Keskusjärjestön ominaisuudessa kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) laajassa tutkimushankkeessa. Siinä selvitettiin koulutuksen kykyä vastata alueiden äkillisiin rakennemuutoksiin.
Esitin tuolloin tutkimusprojektiin mukaan otettavaksi myös Jämsää ja Äänekoskea, joilla oli sillä hetkellä rajusti vastakkainen ongelma. Jämsässä UPM oli päättänyt lakkauttaa Kaipolan paperitehtaan Jämsässä. Työt lähtivät alta noin 450 ihmiseltä, irtisanottuja oli 340. Tapahtunut oli seurannaisvaikutustensa kannalta kova isku koko kaupungille. Äänekoskella puolestaan oli työvoimapula, sillä meneillään oli uuden sellutehtaan rakennustyömaa ja odotuksia uudenlaisiin jalostuksen työpaikkoihin.
KARVIn tutkimus oli valtakunnallinen, ja Keski-Suomen osuus siinä merkittävä. Mukana ohjausryhmässä ja työryhmissä olivat sekä ammatillisen että korkeakoulujen edustajat, ja viesti oli selvä. Oppilaitokset kyllä kykenisivät osaamisensa puolesta vastaamaan nopeankin rakennemuutoksen vaatimaan koulutuksen suuntaamiseen. Ongelma on, että tuottavuusohjelmiin sitoutuminen on vahvaa. Koulutuksen taloudelliset resurssit ovat niukat ja jo etukäteen kohdennetut tiettyihin opetuksen tavoitteisiin.
Tiedämme tutkimuksista, että parhaiten työllistyvät työssä olevat, ja se vinouttaa työllistymisen prosessia ja käsitystä työttömyyden syistä. Toisaalta terveys on selkeä työllistymisen este: meillä on paljon 300 sairaspäivärahan jälkeen työttömyyskorvauksille pudonneita, monet ilman hoitoa ja diagnooseja. Ei siis ihme, että SAK:n mukaan yli 60 % työttömistä kokee terveydentilan esteeksi työllistymiselleen.
Kolmas tärkeä este työllistymiselle on koulutus. Hyvä koulutus ja mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ovat edellytys myös työyhteisössä oppimiselle, ammattitaidon ylläpitämiselle ja sitä kautta työn mielekkyydelle. Hyvä työnantaja tietää, että näiden asioiden ollessa kunnossa myös tuottavuus ja työyhteisön toimintakyky on varmemmalla pohjalla.
Gradian päätös lakkauttaa Jämsästä laboratorio-sekä ravintola- ja matkailualan koulutukset kuvaa koulutuksen tärkeyttä. Taloudelliseen kriisiin ajautunut ja poliittisin päätöksin nopeisiin ratkaisuihin ajettu Gradia säästi seinistä, mutta se tarkoitti Jämsälle radikaalia heikennystä alueen nuorten ja uusien asukkaiden pätevyyden kehittämiselle. Koska Jämsän matkailun kehittäminen jatkaa pitkää nousuaan, ajatus tuntuu järjettömältä. Tiedetään, että koulutuksen kadotessa alueen nuoret siirtyvät muualle, erityisesti naiset.
Koulutuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se on paitsi paikallinen, mutta myös merkittävä alueellinen vaikuttavuustekijä.
FT, tutkija Irma Hirsjärvi
Jyväskylän kaupunginhallituksen ja Keski-Suomen aluevaltuuston jäsen
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas
IRMA HIRSJÄRVI, KANSANEDUSTAJA EHDOKAS 