Jyväskylän talousnumerot vanhenivat ja työllisyys sakkaa


Ryhmäpuheenvuoromme valtuustossa 25.11.2024.

Vielä viime vuonna uskottiin vakaasti pitkäaikaistyöttömyyden laskuun. Nyt ennuste voi muuttua radikaalisti huonompaan jopa viikossa, kuten tapahtui Jyväskylän kaupunginvaltuuston budjettikäsittelyjen välillä.

Nyt on jo aivan selvää, että Orpon-Purran-hallituksen leikkaussuunnitelmat oli tehty vailla todellisia vaikuttavuusarviointeja. Tulos kaatuu kuntiin hoidettavaksi työttömyytenä, elinkeinorakenne- ja verovaikutuksina.

Työ- ja elinkeinoministeriö nimittäin ennustaa nyt pitkäaikaistyöttömyyden kasvavan ensi vuonna ja vielä vuonna 2026 (TEM työmarkkinaennuste syksy 2024). Tällä on moninaiset vaikutukset. Jyväskylä saisi jäädä tässä keinottomaksi.

TE24-muutos siirtää vastuun työllisyyden hoidosta kunnille 1.1.2025. Kun talous heikkenee, työttömyys lisääntyy, avointen työpaikkojen määrä on romahtanut ja pk-yritykset sulkeutuvat, olisi kunnissa oltava monipuolinen keinovalikoima hoitaa työllisyyttä. Siitä huolimatta hallitus saksii yhä rahoitusta ja keinoja aktiivisesta työllisyyden hoidosta.

Kunnat ovat nojanneet valtiovarainministeriön, sekä työ- ja elinkeinoministeriön arvioihin. Jyväskylä on huomioinut hallituksen tekemän rajun leikkauksen työllisyysrahoihin. Se on hyvä. Luotan myös hyvinvointialueen ja työssäkäyntialueiden viranhaltijoiden yhteisiin suunnitelmiin, ne ovat realistiset ja huolelliset.

Suunnitelmat kertovat kuitenkin myös resurssivajeesta. Kuntouttavan työtoiminnan jono on pitkä, ja työllisyyspalveluiden tukemisen keinovalikoima on supistutunut merkittävästi hallituksen päätöksin.

Jopa työn vastaanottamiskykyä on heikennetty, esimerkiksi suojaosuuden poistolla ja työssäolon kertymän poistoin. Työttömän täytyy nyt laskea tarkkaan kannattaako ottaa keikkatöitä vai odottaa ällistyttävän harvinaiseksi käynyttä kokoaikatyöpaikkaa. Mikroyrittäjyys on kriisissä, ja yrittäjästä työttömäksi jäävä on todellisissa toimeentulo-ongelmissa.

Järjestökentältä palkkatuki on aiemmin tuottanut jatkuvan virran opintoihin, oppisopimuskoulutukseen ja yksityisen sektorin työpaikkoihin. Nyt se on lähes tyrehtynyt. Se on käynnistettävä uudelleen.

Palkkatuki katkaisee työttömyyden, tasapainottaa henkilökohtaista taloutta, tuottaa veronmaksukykyä sekä säilyttää kosketuksen työelämän verkostoihin. Se on keskeinen väline työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja estää pitkäaikaistyöttömyyteen juuttumista.

Toivon, että Jyväskylän Työllisyys- ja elinkeinojaoston käyttötaloussuunnitelma on riittävän joustava näissä kysymyksissä. Olisi tärkeää, että siellä oleva 500 000 euron varaus Toyota-yritystoimintaan liittyvien hankkeiden tukemiseksi on käytettävissä sellaisiin työllisyystoimiin, joita ilman maksamme kalliisti sakkomaksuja.