Ipa kuntapoliitikkona

Ipa kuntapoliitikkona

Lähdin puoluepolitiikkaan vasta viisikymppisenä. Olen sanonut, että silloin ihminen tietää jo hyvin, mitä tekee. Tutustuin paikallispolitiikan koneistoon samalla kun aktivistina toimin rasismia vastaan. Toimin heti alkuun mm. lautamiehenä, uskottuna miehenä ja ensimmäisten kuntavaalien jälkeen, ensimmäisenä varavaltuutettuna toimin myös valtuustoryhmämme sihteerinä. Itse asiassa tein kaikkea ja yhtä aikaa oppiakseni nopeasti.

Vasemmistonaisten toimintaan lähdin tietysti heti mukaan ja vanhana feministinä se oli luontevaa. Toimin neljä vuotta Keski-Suomen vasemmistonaisten puhenaisena, ja tulin valituksi valtakunnalliseen Vasemmistonaisten hallitukseen, Valtikkaan, jossa yhä olen.

Liityin puolueeseen, kun rasismi alkoi rehottaa. Suomen ihmisoikeustilanne romahti vuonna 2015-2016. Polttopullot, kivet ja paukut lentelivät kohti sotaa paenneita ja heidän auttajiaan, Suomessa. Kaikki valtaväestöstä ulkonäkönsä tai puheensa vuoksi eroavat ovat saaneet tuntea konkreetisti rasismin nousun, pahimmillaan väkivallantekoina, myös naiset ja lapset. USA:n presidentinvaalien myötä trumpismi levisi meillekin, eikä siitä ole vielä päästy eroon.

Tultuani valtituksi edellisellä kaudella valtuustoon olin ensimmäiset kaksi vuotta valtuustoryhmämme puheenjohtaja. Keväällä 2020 teimme vaihdon: valtuustoryhmämme puheenjohtajaksi siirtyi Paul Abbey, ja varapuheenjohtajaksi Matleena Käppi. Toimin koko kauden tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana. Vaalikauden aikana tulin valituksi myös Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajaksi, jossa kolmas kauteni alkoi keväällä 2022.

Viime valtuustokautta leimasivat alun seesteisen ja nousujohteisen toiminnnan ja talouden jälkeen reima poliittinen keskustelu keväällä Alva-yhtiön myyntiaikeiden tiimoilta. Heti perään saimme kokea covid-19 aiheuttamat dramaattiset seuraukset. Koronavuosien raskaus tuntuu varmaan jokaisen harteilla edelleen. Päätöksenteossa läsnäolon puuttuminen vaikeuttaa merkittävällä tavalla toimintaa ja asioista keskustelua.

Tavoitteemme vasemmiston valtuustoryhmänä on ollut pitää huolta lakisääteisistä palveluista, kuntapalveluista ja pienituloisimpien asioista. Olemme puoustaneet nuorten ja vanhusten hyvinvointia sekä subjektiivista varhaiskasvatusta, teimme aloitteita esimerkiksi muovinkeräyksestä ja pontta Hippoksen sukupuolivaikutusten arvioinnista. Vastustimme liian korkeaa rakentamista, epäjärkevää ulkoistamista ja valtuustossa edelleen leimahtelevaa rasistista puhetta. Tärkein, nyt Euroopan liekehtiessä on ehkä ollut vasemmiston aktivistien tekemä valtakunnallinen Vesi on meidän-kampanja.

Itselleni tärkeitä taisteluja ovat olleet myös sivukirjastojen puolustaminen, sisäilmaongelmien tuominen näkyviin,  Hippoksen realistisen suunnittelun vaatiminen, tilapalvelujen toiminnan periaatteiden avaaminen ja nyt hyvinvointialueen siirtymän tarkka seuraaminen. Kuntapoliitikkona myös rasismin vastainen työ saa helpommin ääntä, totesin vuosien myötä.

Valtakunnallisiin vääntöihin Työttömien keskusjärjestön puheenjohtajana on tärkeimpänä kuulunut kampanjointi aktivimallia vastaan, työttömyys-puheen muuttaminen, valtakunnan poliittisten päättäjien kouluttaminen työllisyysasioissa ja koronan aikana työttömien yhdistysten tietojen saattaminen nopeasti koronapolitiikan pohjaksi päättäjille ja ministeriöihin.

Sanotaan että hyvinä aikoina on helppo olla poliitikko. Syksyllä 2020 käytiin vaikein budjettineuvottelu vuosiin. Valtion tuki näytti takaavan sen, ettei konkurssilukuihin jouduttu, mutta talous on silti tiukka. Esitimme valtuustoryhmänä maltillista 0,5-0.75 % veronkorotusta, mutta emme saaneet sille kannatusta. Näin siitä huolimatta, että olisimme silti olleet sekä verrokkikuntien että ympäristökuntien verojen tasalla tai alapuolella. Jäimme siinä yksin. Samoin vuonna 2021.

Olen tästä huolissani. Pidämme nyt Jyväskylän taloutta hengissä myymällä omaisuutta suuria lohkareita kerrallaan. Keväällä myimme kolme tuliterää paloasemaa, musiikkikampuksen ja Rajakadun oppilaitoksen. Niiden vaikutus talouteen oli selvä, mutta samalla kun rahat saatiin, ne jo menivät. Nyt jatketaan sote-kiinteistöjen myynnillä, enkä ole vieläkään nähnyt selvitystä niiden myynnin vaikutuksesta palveluverkostoomme.

Viime valtuustokauden jälkeen monet pitkäaikaisista valtuutetuista jäivät pois. Siihen saattoi olla vaikuttamassa sote-uudistuksen tulo. Kuntien asiat eivät lakkaa kuitenkaan olemasta, kuten olemme nyt huomanneet hyvinvointialueiden alettua toimintansa 1.3.2022. Tärkeimpiä asioita kuntapäätöksenteossa ovat sivistys, kaupunkirakennesuunnittelu ja työllisyys.

Olen sitoutunut omassa poliittisessa työssäni katsomaan oman kuntamme asioita osana maakuntaa ja hyvinvointialuetta, sekä valtakunnallisia verkostoja, ja pitämään huolta samaan aikaan oman kunnan asioista ja kuntalaisten edusta. Nämä eivät voi olla ristiriidassa keskenään.